Suomalaisessa kansanluonteessa sitkeästi istuvaa vaatimattomuutta on totuttu pitämään pelkästään hyveellisenä ominaisuutena.

Kesällä kuulemani Aalto -yliopiston ”yli-innovaatioaktivisti” Anssi Tuulenmäen esitys avasi silmäni ensimmäistä kertaa riittävän suurelle nähdäkseni, että liiallinen vaatimattomuus voi olla meille suoranainen este kehityksen tiellä. Tutkija Tuulenmäen mukaan suomalainen vaatimattomuus kumpuaa ankarista ja välillä ankeistakin olosuhteista. Aikojen alusta on opittu, että halla vie kuitenkin marjat yhdessä yössä tai viikkojen sade lakoaa viljat. Parempi siis jo lähtökohtaisesti tyytyä vähään kuin odottaa suurta menestystä!

Meille suomalaisille usein riittää, että ostettu tuote tai palvelu on edes vähän sinne päin kuin toivottiin. Jos joku avaa suunsa ravintolassa saatuaan epäkelpoa palvelua, luodaan naapuripöydistä noloja katseita, että kuinka se nyt noin kehtasi sanoa. Viiden tähden luksushotellin pihalla rikkaruohot saavat vapaasti rehottaa, eikä se meitä nyt suuremmin haittaa. Viimeksi lomalle lähtiessäni lentoni myöhästyi vaatimattomat viisi tuntia, eikä yksikään meistä matkustajista saanut kysyttyä lentoemänniltä edes ilmaista kahvikupillista hyvitykseksi tuskaisesta odotuksesta.

Nöyrä ja vaatimaton suomalainen ei nosta meteliä, vaan jupisee mieluummin hiljaa itsekseen. Ei viitti tehrä tästä ny numeroo -asenne tuntuu vaivaavan suomalaisia yleisemminkin, ei ainoastaan meitä Tampereen seudulta tulevia.

Virheistä ja huonosta palvelusta huomauttamatta jättäminen on täällä osoitus myös rennosta ja joviaalista mielenlaadusta. Huomauttelija saa helposti nipottajan maineen. Pahimmillaan laadukasta tuotetta tai palvelua vaativa asiakas tuomitaan itseään muita parempana pitäväksi öykkäriksi.

Suomalaisten matkailualan yritysten asiakaskunta muodostuu valtaosin suomalaisista matkailijoista. Ulkomailta Suomeen saapuvan matkailun kehittymisen kannalta on kuitenkin erittäin toivottavaa, että yritykset eivät laatukriteereitä asettaessaan tavoittelisi ainoastaan kotimaisten matkailijoiden vaatimustasoa. Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin kohderyhmänä ovat maailmalla jo paljon reissanneet, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat kuluttajat. Heistä tuskin kovin moni on valmis katsomaan sormiensa läpi, mikäli tuotteemme ja palvelumme eivät vastaakaan odotuksia.

Yksi selvimpiä Suomeen liitettäviä mielikuvia maailmalla on korkea hintataso. Elintason ja varallisuuden kasvun ansiosta meillekin silti riittää tulijoita – jopa kasvavassa määrin. Korkea hintataso on ongelma vain silloin, jos tarjontamme laatu ei vastaa siitä maksettavaa hintaa. Korkea hinta ja heikko laatu on yhdistelmä, joka karkottaa matkailijavirrat tehokkaammin kuin mikään muu. Ulkomaalainen turisti voi nimittäin nostaa metelin. Tyytymättömimmät heistä elämöivät vielä pitkään matkan jälkeenkin – yhä useammin internetin sosiaalisilla areenoilla, joissa miljoonat potentiaaliset matkailijat muodostavat meistäkin mielikuviaan.
 
Kirjoittaja Kristiina Hietasaari on Matkailun edistämiskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja